Lähtölaukaus v. 2008 veneretkelle.

Ajattelinpa taas kirjoitella tännekin sivulle, vaikka aihe veneily ei nyt ole kovin ajankohtainen. Ulkona puolisen metriä lunta ja muutenkin vaikuttas olevan vanhanajan talvi. Jäät ei taida lähteä ennen helluntaita. Keväällä taas remonttia veneessä riittää, mutta sitä odotellessa voi täällä hieman fiilistellä taannoisia edesottamuksia. Suomalaisella sisulla kaikki järjestyy.

Aloitin jo hyvissä ajoin alkukesästä veneen kunnostuksen, että kaikki olisi 'tip top' kesäloman alkaessa. Olin jättänyt sen syksyllä aika huolellisen käsittelyn jälkeen talviteloille. Talven jälkeen tein ne perinteiset huoltotoimet ja testit, kaikki vaikutti toimivan. Epävarma olo kuitenkin oli kokoajan, joten koeponnistus Porvoonjoella kuulosti oikein hyvältä idealta. Perskele, jos olisin ajanut Saimaalle 300 km huomaamaan, että moottori ei toimi. Lisänimi 'tomppeli' kuulostaisi oikealta.

Niinhän siinä kävi, että summeri pärähti soimaan ylikuumenemisen takia. Diagnosoin syyllisen heti vesipumpun siipipyörään. Nousi aikamoinen dildo otsaan, koska seuraavana päivänä oli alunperin tarkoitus lähteä veneilemään. No, tulihan jätettyä homma myös viime tinkkaan. Omakohtaiset tiedot korjaamisesta oli aika hatarat ja ei ollut aikaa alkaa opettelemaan, ettei koko loma mene pilalle. Ammattimies apuun ja 020202:sta löytyy. Yksi korjaa vain jammua, toinen lomalla, joten ajattelin kuitenkin ryhtyä itse hommaan. Tuleepahan tehtyä, vaikka se aikaa ottaakin enemmän. Sen päivän ehtoona purkasin vielä alakerran pois moottorista. Oikeiden työkalujen tekeminen ja löytäminen teetti aikalailla päänvaivaa.

Aamusella oli taas parempi tsemppi päällä. Muistin, että Koskenkylässä on Mercury-huolto ja sinne heti soitinkin. Ihme ja kumma sattui, kun sain heti veneen sisään korjaukseen. Kannatti purkaa itse auki. Toivo reissuun lähdöstä heräsi ja pian kamppeet olikin valmiina kasassa. Iltapäivällä sain puhelin soiton asiasta ja hommaan tuli takapakkia. Sopivia tiivisteitä ei löytynyt ja varaosat tulee suoraan ulkomailta korjaamoille. Suomessa ei ole varastoa ja itsetehdyille ei saa takuuta. Tiiviste tahna ei olisi pitkäikäinen ratkaisu, joten sitä ei suostuta tekemään, mikä onkin hyvä asia. Mitäs sitten eteen? Tässä vaiheessa olin jo melkosen kypsä heittämään hanskat tiskiin ja hakemaan veneen pois. Jättäisikö koko reissun väliin. Sanoin kuitenkin palaavani asiaan uudestaan parin puhelun jälkeen.

Tässä vaiheessa olin valmis mihin vain. Porvoon suunnalta en varaosia löydä, koska jokainen myyjä on perehtynyt vain tiettyihin merkkeihin. Viimeiset oljenkorret löytyi junnuaikojen kotiseuduilta, Kuusankoskelta. Muistin veneenrakentajan, joka pitää myös alan puotia. Aukulta löytyi tarvittavat varaosat, jotka jätin paluumatkalla korjaamon postilaatikkoon. Seuraavana päivänä pojat aloittivat homman heti aamusella ja moottori oli puoliltapäivin valmis. Suuri kiitos ja helpotus oli paikallaan. Iltapäivällä neljän aikoihin olimme vihdoin määränpäässä Ristiinassa ja aurinko paistoi. Vieläkin oli pelko persuksissa jäähdytyksestä, mutta hyvin päättyi tämä reissu. Toivonpa vain, että korjaamoilta löytyisi jatkossa paremmin varaosia.

PS.

Talvella voi seilata venemessuille 11.-20.2.2011 tai katsoa mitä mukavaa sivun alla olevista linkeistä löytyy. Siltakuva: Telataipaleen kanava, Sulkava - Savonlinna seuduilta. 

Kalastus viikonloppu Luonterilla 6.8 - 8.8.2010

Edellisen reissun tiimoilta vene ja traileri oli valmiiksi lähellä Saimaata. Ajatuksena päättää kesäloma mukavasti kalastuksen merkeissä. Aloitin reissun valmistelut ajoissa. Pitkin viikkoa katselin säätä, etsin netistä tietoa kalavesistä ja kävin Porvoossa Kallen sumpusta hakemassa uistimia. Tavoitteena pidin että kalaa tulee niin paljon etten tiedä mitä sillä kaikella edes tekisin. Ongelmaksi tuli mahdollisten kalojen säilyminen tuoreena. 30 astetta lämpöä pitää huolen että kylmäketju ei toimi. Hätävaralle tein sumpun katiska verkosta ja muutamasta putken pätkästä. Parasta olisi tottakai saada kalat pian pois käsistä, joten sovimme että tuttava Ilpo ajaa huoltoajoa veneen ja pakastimen välillä.

Viimeinen ilta ennen lähtöä ja auto pakattu. Ei meinannu uni tulla silmään kun vähän jännitti tämä reissu. Hetken levon jälkeen se kello pärähti soimaan ja lähdin matkaan Porvoosta aamulla kuuden aikoihin. Alkuperäinen ajatus oli tiputtaa vene Anttolasta veteen ja ostaa samalla kalastusluvat sataman urheilukaupasta. Sain vinkin että Luonterin pohjoispuolella on veneluiska ja Koikkalan kyläkaupasta saan luvat. Sopii minulle, olenpahan sitten heti kalavesillä. Ihmettelin kun tuollainen pieni rapakko on jaettu moneen kalastuskuntaan. Lupia Anttolan vesille ei saa Koikkalasta ja Anttolasta ei pohjoiselle Luonterille. Onkohan jotain kitkaa ilmassa, voisikohan asialle tehdä jotain?

Iltapäivällä neljän jälkeen sitten sain siimat vihdoin veteen. Ei mennyt kauan kun Merimetsoon tarttui järvitaimen läheltä pintaa. Näin heti että se on alamittainen. Luonterilla järvitaimenen raja on 50 cm ja nieriällä 70cm. Perskele, ei noin isoja saa edes kaupasta. Uistelin sen illan kolmella vavalla mutta ei tärpänny sen enempää. Siimat meni solmuun joten siihen oli hyvä lopetella. Plaanarille olisi ollut käyttöä.

Lähdin kasaamaan leiriä Korvensaareen. Teltta pystyyn ja sapuskaa naamariin. Pari heittoa vielä laiturilta ennen saunaan menoa. Klo. 21.30 alkoi miesten yleinen vuoro mutta sain istuskella löylyissä ihan itsekseni. Hyvin siisti sauna ja uimalaituri. Tuli saunottua pitkälle toista tuntia. Sen jälkeen oli rentouttavaa istua iltaa, pari olutta kaverina, ja kuunnella vaan sitä hiljaisuutta. Laitoin herätyksen klo. 5.30 ja painuin maaten.

Aamulla sitte väsyttikin melkoisesti ja ajattelin että en viitsi aamusyönnille lähteä. Toiset nukkuu veneissään ja teltoissaan, ei kehtaa mennä kolistelemaan rantaan. Aika hyvä tekosyy etten sanoisi. Kahdeksan aikoihin sitten heräilin ja tuntui että olin nukkunut kunnolla. Epämiellyttävänä asiana huomasin, että yksi punkki on kiinni selässä ja toinen kävelee mahassa. Pienen tarkastelun jälkeen totesin että niitähän riittää täman saaren pusikoissa.

Aamukahvien jälkeen pakkasinkin heti leirin ja laskin taas siimat veteen. Heti otti hauki kiinni syvältä ja se oli minulle mukava yllätys. Sain tietää että syvääjä viritelmäni toimii ja ostamani Nils master ehkäpä sopii hyvin näihin vesiin. Sen kalan jälkeen päivä olikin vaan bensan tuhlaamista ja maisemien katselua..heh.

Oli jo edellispäivänä puhetta että Ilpo olisi myös kiinnostunut lähtemään kaveriksi uistelemaan viikonloppuna. Otin puhelun asiasta ja mikäpä siinä, iltasyönnille lähdetään. Saunottiin Ilpon mökillä ensin ja samalla niitettiin kaislaa rannasta. Ilta viiden korvilla lähdettiin vetämään vapaa taas. Puhetta oli että Siikaveden puolelta saa kuhhoota. Sinne vaan sitte. Noo.. Saattoihan pohjakosketuksia olla mutta kyllä kaikki nykäisyt kaloiksi laskettiin. Eli suomeksi sanottuna: "Tämä ilta oli tyhjä arpa kalojen suhteen". Ilpon täkyraksiinkaan ei mikään ottanu kiinni. Neljän tunnin jälkeen todettiin ilta päättyneeksi ja että kala ei tänään syö.

Mökki oli sopivasti tyhjillään ja seuraavan yön sain nukkua katon alla. Illalla oli mukavaa kuunnella kuinka järvellä äänet kuuluu tyynellä säällä. Vastarannan mökillä ihmisiä vietti iltaa ja soitteli kitaraa. Hyvää live-musiikkia.

Aamulla taas kahvia napaan ja jokunen ajatus sille että on reissun viimeinen päivä. Ei vielä parin päivän jälkeen huvittaisi lähteä pois. Uistelin keskellä päivää muutaman tunnin ja Saviveden puolelta otti iso ahven kiinni. Arviolta puoli kiloa ja 20cm. Saalis jäi laihaksi mutta sainpahan hyvän rusketuksen. Suurimman osan ajasta taivas oli vain harmaa Venäjän metsäpalojen takia. Iltapäivällä alkoi sitten kotimatka todella kuumassa autossa. Aika juohevasti se meni eikä vaaratilanteita sattunut ohituksissa. Hyvä reissu, mutta seuraava on vielä parempi.